Aidan Vanora

02.01.2016 - Dimma
Uusi vuosi, uudet kujeet vai miten se nyt meni. Vuodenvaihde oli sujunut ihmeen rauhallisesti, eivätkä hevoset sen kummemmin sätkyneet muutamaa lähellä ammuttua rakettia. Hienosti ihmiset tajusivat olla ampumatta aivan tallin läheisyydessä, iso kiitos siitä kaikille! Säpsähtelyt loppuivat heti vuoden ensimmäisen päivän aamuna, joten pääsimme työskentelemään taas turvallisesti ilman huolta mistään ylimääräisestä. Noran ja Zaran kanssa päästiin käymään vähän maastoilemassakin tänään, Marcus Zaralla ja minä Noralla. Lunta tuprutteli hiljakseen jo valkoiseen maahan ja saimme olla rauhassa hiljaisessa metsässä. Tai olisimme saaneet olla rauhassa ja hiljaisuudessa, jos veljeni ei olisi höpöttänyt kokoajan uudenvuoden bileistä. Mutta eipä voi miehenalkua sättiäkään, olihan uudenvuodenaattona juhlittava oikein olan takaa. Päättää vuosi tyylillä, pah!

08.09.2015 - Dimma
Astuin hevosten tuoksuiseen talliin venytellen väsyneitä käsiäni. Olin lupautunut auttamaan aamutallissa tämän viikon, mutta kaduin sitä välittömästi kun kello oli herättänyt minut puoli kuusi. Onneksi matka tallille ei ollut muutamaa sataa metriä pitempää. Olin aina ollut erittäin aamu-uninen, joten olen moneen kertaan ihmetellyt, miksi ryhdyin tälle alalle. Vaikka onhan tämä palkitsevaa! Jaoimme aamuheinät hevosille ja annoimme niiden syödä rauhassa, jonka jälkeen lähdimme viemään niitä ulos. Tammat olivat jotenkin orimaisempia tänään, erityisesti Nora, joka temppuili mennessämme ulos. Kimo poni ei vain voinut kävellä nätisti, vaan oli käytävä jokainen ruohotupsu ja leppäkerttuystävät läpi matkalla tarhoille. Moni ori sen sijaan oli erittäinkin passiivisella tuulella, mutta jolkottelivat kiltisti tarhoille. Gin ehkä hieman innostuneemmin, kuin esimerkiksi Egor, mikä oli erittäin outoa. Yleensä se meni juuri päinvastoin. Tietysti joukkoon mahtui niitä niin sanottuja hulluja oreja ja kilttejä tammoja, mutta jotenkin minusta tuntui, että tänään oli erittäin päinvastainen päivä. Saa nähdä mitä loppupäivä tuo tullessaan.

27.04.2012 - rukkanen
Avasin Noran karsinan ja siellähän se ihastuttava ponitamma katselikin minua takaisin. Hieman unisena ja hämmentyneenä, mutta innokkaana. Tiesihän Norakin että tänään lähdetään pitkälle maastoreissulle. Hevoset olivat syöneet aamuruokansa ja pääsivät ulos tarhailemaan, kaikki paitsi Nora. Harjailin tamman sen karsinassa, pitkän kaavan mukaan ja Nora tykkäsi kovasti. Alahuuli lerpatti rentona ja silmät lurpattivat puoliksi kiinni. Rapsuttelin ponia vielä hetken sään kohdalta. Ihana pikkutamma sai oikein kunnollisen aamurapsuttelun. Hain satulan ja suitset. Satula selkään, liutuin sen kohdilleen ja kiinnitin satulavyön. Seuraavana suitset. Kuolaimet sujahtivat helposti Noran suuhun ja kiinnittelin reippaasti soljet. Kiristin vielä satulavyön. Suuntasimme tamman kanssa ulos ovesta ja pitkin käytävää tallipihalle.

29.10.2015 - estevalmennus, 110cm, *lumienkuli*
Ajattelin tehdä hieman soittokierrosta ja kysellä myymieni eläimien perään, sillä olihan se aina kiva kuulla kuulumisia sellaisista nelijalkaisista, jotka itse olin joskus laittanut uuteen kotiin. Kun soittelin Dimmalle ja kyselin Noran kuulumisia, sain kuulla että tamma oli käynyt muutama tovi sitten kantakirjaustilaisuudessa saaden sieltä toisen palkinnon ja tästä ilahtuneena ehdotin Dimmalle, josko tulisin pitämään hänelle ja Noralle yhden estevalmennuksen. Dimmalle tämä sopi hyvin ja niinpä sovittiinkin valmennuspäivä parin päivän päähän. Valmennuspäivä koittikin yllättävän pian ja saavuin hyvillä mielin valmennuspaikalle kokoamaan 110cm korkuisia esteitä ratsukolle. Esteiden kokoaminen sujuikin todella rivakasti ja olinkin valmis hieman ennen sovittua valmennusaikaa ja niinpä jouduin hetken odottelemaan ennen kuin ratsukko saapui paikalle. Kaksikko kumminkin saapui maneesiin minuutilleen sovittuun aikaan, joten pyysin heitä aloittelemaan alkulämmittelyt samantien. Yllätyksekseni Dimma kumminkin kertoi kaksikon suorittaneen alkulämmittelyt jo itsenäisesti ennen valmennuspaikalle saapumista ja näin ollen pyysinkin ratsukkoa siirtymään samantien esteille. Jo heti ensimäisillä esteillä huomasin, että Nora oli todella reipas ratsu ja Dimma osasi asiansa kuin ammattilainen konsanaan. Esteiden ylitys sujuikin kaksikolta vaivattomasti ja Nora vastasi jokaiseen saamaansa apuun ilman viivettä. Ratsukon yhteistyötä olikin miellyttävää katsella sillä en löytänyt heidän toiminnastaan minkäänlaista huomautettavaa. Vaikka Noralla oli vauhtiakin ihan kohtuullisesti, pysyi tamma koko ajan Dimman hallinnassa. Koska ratsukko liikkui reippaasti, eikä virheitä syntynyt, he kerkesivät ylittämään radan jokaisen esteen yhteensä kolmeen kertaan. Lopulta oli kumminkin valitettavasti pyydettävä ratsukkoa aloittelemaan vähitellen loppuverryttelyitä, jottei valmennus venyisi ihan kauheasti yliajalle. Loppuverryttelyiden aikana kerroin Dimmalle, etten ollut keksinyt mitään varsinaista parannettavaa ratsukon toiminnassa ja kerroin myös, että Dimma saisi olla hyvin ylpeä tammastaan. Jäin vielä loppuverryttelyiden ajaksi juttelemaan Dimman kanssa hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan Noran suhteen, sekä kaikesta muustakin ja kun tuli aika lähteä omiin suuntiimme, oli olo hieman haikea. Oli kumminkin enemmän kuin kiva nähdä kumpaakin kaksikon osapuolta pitkästä aikaa.

23.03.2012 - estevalmennus, 110cm, Yeneva
Pystytin maneesissa esteitä sillä välin, kun Rukkanen lämmitteli Noraa. Lämmittelyn jälkeen siirryimme ravityöskentelyyn puomeilla. Olin asettanut pääty-ymyprälle kolme puomia, joita menimme ympyrällä. Puomien keskellä ponin tulee edelleen taipua ympyrälle, eikä suoristua, joka oli Noralle vähän vaikeaa. Muutaman toiston jälkeen tamma ei "juossut apuja karkuun" vaan taipui kuuliaisesti. Siirryimme laukkatyöskentelyyn ja teimme samaa tehtävää. Laukassa puomeilla ei ollut ongelmia ja poni taipui hienosti. Lämmittelyksi hyppäsimme pitkällä sivulla 60cm korkuista pystyä. Välikäyntien jälkeen jatkoimme lyhyeeseen rataan, joka oli korkeudeltaan 100-110cm. Radalla oli kaksi kahden esteen sarjaa sekä yksittäisiä esteitä. Ensimmäisen kerran Nora tuli turhan innokkaasti sarjalle ja pudotti puomin molemmilla sarjoilla. Muutaman toison jälkeen sarja alkoi sujumaan ja Nora mahtui paremmin sarjoihinkin. Hieno nuori poni, joka tulee varmasti pärjäämään kilpailuissa!

23.03.2012 - estevalmennus, 110cm, Hurmeen Kisakeskus
Vanoran valmentamiseen oli helppo varautua, sillä vasta viikko sitten valmentaja itse oli ratsastanut tammalla. Vanora nautti keväisestä auringonpaisteesta joka tulvi maneesin pienistä ikkunoista uralle ja osuivat sen kiiltävään karvaan. Nora tyytyi tutkimaan ympäristöä kun ratsastaja heitti itsensä selkään. Tamma oli jo lähdössä liikenteeseen kun toimenpiteet olivat kesken ja sekös Noraa ärsytti. Tamma heitti päätään ja puri kuolainta kuuluvasti. Lopulta uralle päästiin eikä draamakuningattaren tarvinnut loukkaantua enempää. Käynti oli tiheää ja aika ajoin epätasaista kun Nora välillä otti melkein juoksuaskelia ja välillä kipitti kun näki jotain mielenkiintoista. Kun ratsastaja sai tamman kuulolle ja hyvin tuntumalle, meno alkoi näyttää paremmalta ja tempo tasaisen reippaalta. Puomit olivat Noran mielestä hauskoja ja se nosteli jalkojaan liioitellun korkealle. Ratsastajalla oli hyvä ote tammaan ja reitit olivat selkeitä ja onnistuneita. Ratsukko pääsi hyppäämään 80-100 cm rataa ja Nora innostui esteitä silminnähden. Välillä se hyökkäsi ilman mitään kontrollia ja tuli alas niin hutiloiden että hyvä kun ratsastaja pysyi selässä.