Runon Tunturipiippo ERJ-II

06. kesäkuuta 2016 - Dimma
Tänään olisi vuorossa Ronjan, Tapsan, Tepon ja Juksun kengitykset. Ensin oli vuorossa päivän ainoa tamma, Ronja, joka tuntui olevan täynnä energiaa ja intoa kun talutin sen kengityspajalle. Kengittäjämme oli ollut hieman myöhässä, joten tässä tulisi hieman kiire. Olin kuitenkin sanonut, että ei tarvitse minun puolestanu kiirehtiä. Tamman kengitys sujui hyvin ja sain vietyä seuraavaksi erittäin laiskalla päällä olevan Tapsan. Ori ei millään olisi jaksanut liikkua pajalle ja Tepolla tuntui olevan sama ongelma. Onneksi Juksu oli kuitenkin taas hieman innokkaampi, oikeastaan sopivan innokas. Kaikkien kengitykset sujuivat ongelmitta, mikä oli hieman yllättävää. Tuntuu, että aina joku asia epäonnstuu tai hevoset temppuilevat. Ei tänään!

01. kesäkuuta 2015 - Dimma
Tänään oli aivan perusestetreeniä Tepon kanssa ja ori tuntui toimivan kohtuullisen hyvin, tosin hieman hitaahkosti. Hevosta piti välillä aktivoida reilusti, jotta se keskittyi annettuun tehtävään, mutta näin yleisesti se suoritti puhtaasti ja rennosti jokaisen esteen. Teimme muutamat puomiharjoitukset, jonka jälkeen kävimme läpi muutamaa erikoisestettä. Hevonen ei tuntunut niistä hätkähtävän millään lailla. Tuntui, että Teppohan on ihan mahtava hevonen, jonka kanssa tulee varmasti monet radat vielä voitettua. Juurin kun kävin tätä skenaariota mielessäni, puskista ryntäsi kissa kentän reunalle ja Teppo sai sellaisen sätkyn, että meinasin tipahtaa keskelle kenttää. Perskuleen musta naapurin kissa. Se tuntui olevan joka päivä vaanimassa samassa puskassa viattomia hevosia ja ratsastajia.

06. toukokuuta 2016 - Dimma
"Nyt sit perkele Teppo seiso paikallasi!" melkein huusin turhautuneena suomenhevosorille, joka steppasi ja meinasi lähteä alta kun olin nousemassa satulaan. Jokin tässä uudessa maneesissa mättäsi, enkä tiennyt mikä. Eikä edes sisälle asti olla päästy, vaan olimme maneesin kulmalla lähdössä maastoilemaan järveä kohti, olihan erittäin nätti ilma. Onneksi veljeni Marcus tuli juuri ulos maneesista, niin hän piteli oria sen hetken, että pääsin nousemaan selkään. Mies kysyi mihin olimme menossa ja vastasin että kahlailemaanhan tässä. Marcuksen silmät alkoivat kiiltää ja hän vaati päästä mukaan. Sovimme, että hän menisi laittamaan Huuhaan valmiiksi ja me kävisimme kentällä hieman esteilemässä, kun nyt kerran siellä oli jonkinlainen rata valmiiksi rakennettu. Nyt vain sitten nopeasti, ennen kuin radan rakentanut ehtisi paikalle. Vedimme tehokkaat alkuverryttelyt ja ehdimme hypätä muutamaan otteeseen ennen Marcuksen tuloa, jolloin lähdimme kohti järveä ja sen viileätä vettä.

Juttelimme niitä näitä köpötellessämme rauhallisesti ja rennosti eteenpäin. Hieman taidettiin innostua pitämään pientä laukkakisaakin, mistä jo valmiiksi hieman liian innoissaan oleva Teppo meinasi saada isompaa potkua perseelle. Siinä olikin työtä pidellä vahvaa oria, joka painoi ohjille todella paljon. Sain hevosen kuitenkin pidettyä aisoissa ja pian olimmekin järvellä. Teppo aristi ensin hieman veteen menoa, mutta lopulta suorastaan hyppäsi sinne kastellen minut lähes kokonaan. Ihan kuin en olisi ollut tarpeeksi jo märkä, ori alkoi potkia vettä päälleni vielä enemmän. Marcus vain nauroi vieressä ja minä kiljuin hevosen selässä. No, ainakin joillain oli hauskaa.

Huuhaa oli rynnännyt heti veteen, tosin Marcus oli pysynyt kuivana toisin kuin minä. Ori nautti täysin rinnoin, mutta oli kastelematta ylimääräistä. Olisi pitänyt laittaa Marcus Tepon kanssa kastumaan ja minä olisin saanut nauraa Huuhaan selässä. Miten siinä aina kävi niin, että veljeni sai nauraa minulle. Tai sitten minusta vain tuntui aina siltä. Yhtäkkiä pensaista lähti jänis makuulta meitä pakoon ja hevoset hieman säpsähtivät tuota otusta. Huuhaa enemmän ja Marcus lensi kauniissa kaaressa suoraan järveen. Edes joskus sain sen kuuluisan viimeisen naurun ja lähdimme tallille kuivattelemaan, vaikka olikin lämmin päivä. Vesi ei ollut vielä mitään järin lämmintä, joten parempi kuivailla kun tulla kipeäksi.

20. joulukuuta 2015 - estevalmennus, Nella
Odotin jo mielenkiinnolla tulevaa valmennusta. Melina saapui maneesiin mukanaan ratsuna Teppo. Ori virkistyi heti, kun huomasi takanani odottavat esteet, jotka olin koonnut odotellessa. Ori ei kuitenkaan hypähdellyt orimaiseen tyyliin vaan kulki Melinan vierellä kiltisti maneesiin sisään ja malttoi seistä paikallaan, kun ratsastaja laski jalustimet ja nousi selkään. Poikkeuksellisen rauhallinen ori vaikka silmistä huomasi, että virkeällä mielellä oltiin liikenteessä.

Alkukäyntien jälkeen treenattiin ravissa voltteja ja haettiin vähän läpöä ylle. Muutamat tehdyt pysähdykset onnistuivat hyvin ja laukkaan siirryttäessä Teppo oli rauhallisen reipas, ei hosunut joka suuntaan vaan taipui laukkavoltilla hyvin. Verkkaesteenä oleva noin 50cm pysty mentiin kepeästi ylitse, mutta ei kuitenkaan liioitellen. Tosiella yrittämällä ilmavara jäi matalammaksi ja Melina patisti ratsuun lisää vauhtia. Seuraavat esteet olivat noin 80cm tietämillä, joissa Teppo ylitti niukin. Otettiin kierros reipasta laukkaa uraa pitkin, jola jälkeen tultiin uudelleen esteelle ja pienellä raipan näpäytyksellä ponnuun saatiin lisäpotkua. Hyppy oli nyt tarpeeksi lennokas ja esteen koolle sopivampi, hyvällä ilmavaralla ettei puomi kolahda alas.

Treeneihin mukaan otettu pitkä loiva este, sianselkä, oli aluksi Tepolle outo ja se piti käydä katsastamassa käynnissä. Esteelle tullessa Teppo selvästi hieman epäröi, mutta Melina ajoi oria reippaasti ja päättäväisesti eteen. Hyppy lähti aavistuksen liian kaukaa, mutta hyppy onnistui eikä puomit kolissseet. Toisella yrittämällä este kerkesi tulla orille tutuksi ja hyppy oli huomattavasti parempi jo korkeutensakin puolesta, mutta että hyppyyn saatiin pituutta eikä terävää nousua ylös. Lopputreenien esteet olivat 100cm eli orin kisatasoa hipovat. Teppo ylitti helposti tutut pystyt, mutta erikoiset esteet (sianselkä) oli tänään orille vieras. Treeni eteni kokopainollaan hyvin vaikka Teppo oli hieman laiskahkon oloinen oli suoritukset hyviä.

29. kesäkuuta 2015 - estevalmennus, Nella
Valmennuksemme tarkoituksena oli testailla erilaisia lähestymisiä esteille ja vertailla niiden sopivuutta sinulle ja Tepolle. Otin samalla aikaa jotta pystyimme selvittämään, minkälainen reittivalinta oli kilpailutilanteissa teille ratsukkona parhain. Radalle olin koonnut muutaman normaalin pystyn, jonka joukossa oli myös yksi okseri, muurieste ja sarja. Radalla kolme pystyä olivat niitä, jotka pystyit ratsastamaan erilaisia reittivalintoja käyttäen. Olitte ensin lämmitelleet pelkän yhden pystyn kanssa. Teppo oli rauhallinen ja leppoisa ratsastettava, eikä vauhtia ollut esteelle tultaessa ainakaan liikaa. Välillä lämmittelyhyppyjen aikana jouduit jopa kannustamaan Teppoa pohkeidesi avulla hieman reippaammin eteen. Hyppäsitte radalla olevan pystyn muutamaan kertaan, jonka jälkeen aloitimme valmennuksen varsinaisen tehtävän.

Lähdit lähestymään Tepon kanssa radan ensimmäistä estettä. Ori kuunteli sinua hyvin, sekä kulki myös sopivaa vauhtia eteenpäin. Esteet ylittyivät ilman suurempia ongelmia, ainoastaan hyppypaikan ollessa välillä hieman hakusessa. Ensimmäisellä yrittämällä päätit valita esteille sen pidemmän, mutta varmemman tien. Pitkä tie ei ollut Tepolle kuitenkaan parhain mahdollinen. Ori oli rauhallinen liikkeissään, jonka johdosta oli pitempiä teitä käyttäessä vaarana se, että aika jäisi paljon muita kilpailijoita huonommaksi. Yrititte uudestaan, tällä kertaa valitsit esteille sen kaikista lyhimmän tien. Teppo suoriutui hyvin lyhyistä lähestymisistä esteille, hyppyjen kuitenkin kärsiessä jonkin verran. Suorititte puhtaan radan, mutta osittain pelkän hyvän tuurin ansiosta. Tepolla kun oli hieman ongelmia oikean hyppypaikan löytämisessä, oli lyhyttä reittivalintaa käyttäessä vielä enemmän tuuripeliä se, onnistuiko ori löytämään hyvän ponnistuspaikan, vai hyppäämään liian läheltä tai kaukaa estettä.

Yrititte useita erilaisia variaatioita lyhyestä ja pitkästä reittivalinnasta. Lopulta kaikista parhaimmaksi valikoitukin vähän kummankin sekoitus. Tepon kanssa täytyi muistaa, ettei lähtenyt esteelle liian ajoissa, vaan ennemmin otti sen sekunnin tai pari lisää. Tällöin suoriutui rata ainakin puhtain tuloksin. Oria täytyi muistaa kannustaa koko aika pohkeilla reippaasti eteen, jotta nopeamman vauhdin ansiosta saisitte takaisin ainakin muutaman sekunnin. Kun koititte pitkän reittivalinnan valitessanne saada siitä niin lyhyen kuin mahdollista, ja Teppo laukkasi jopa hieman liiankin lujaa onnistui rata kaikista parhaiten. Liika vauhti ei ollut Tepon kanssa ongelma, sillä kiltti ori kyllä hiljensi heti kun teit pidätteen. Tärkeää tulevaisuutta varten on muistaa, että aina esteiden välissä mahdollisimman paljon sitä vauhtia ja hieman ennen estettä muutama pidäte, jotta esteelle lähestyminen tulisi onnistumaan mahdollisimman hyvin. Kokonaisuutena valmennuksenne oli onnistunut loistavasti! Olitte mielestäni erittäin valmiita kilpailemaan ja menestymään 100cm esteradoilla.