Flicka F

Vibaja
Oli kaunis maanantaiaamu, kun Kati soitti minulle ja tyrkkäsi yhden hevosistaan hoidokikseni. Katilla itsellään oli kova kisaviikko menossa ja puolet talliväestä oli lomalla, eikä hän halunnut pitää yhtä tammoistaan puolella liikunnalla. Eihän siis minulla todellakaan ollut muuta tekemistä, olin sarkastisesti maininnut Katille. Oma tallirenkiväki vain töihin, kun minä tästä lähdin hoitamaan Flicka F nimistä tammaa.

Ensimmäisenä päivänä astelin tamman karsinan eteen aamutuimaan, kun hevoset vielä suurin piirtein heräilivät. Tamma ei vaikuttanut yhtään siltä, mitä itse omistaja oli hevosta kehunut. Nähtäväksihän se jää, tuumasin itsekseni. Harjasin tamman karsinassa ja samalla ylistin sen rauhallista luonnetta. Tänään olin päättänyt hieman testailla Flickan koulutaitoja kentällä, joten varusteet päälle ja menoksi. Kentällä liikutettiin muutamaa muutakin hevosta, mutta mahduimme hyvin mukaan suurelle alueelle. Kati oli minulle maininnut tamman olevan hieman tahmea ja vaativan perusteellisen lämmittelyn. Eihän meillä kiire ollut, vaan työskentelimme rauhassa. Volteilla ja kiemuroilla saimme tuntumaa, sekä tammaa hereille. Väistöjen kanssa tamma alkoi reagoida paremmin pohkeisiini. Otimme myös taivutukset mukaan, kun tamma alkoi olla valmiimpi. Avo- ja sulkutaivutukset sujuivat helposti ja tamma oli erittäin yhteistyöhaluinen. Voisinkin ottaa sinut mukaani kotiin, hymyilin ja naurahdin. Testasin myös tamman tasapainoa vastalaukalla, mutta eihän siinäkään mitään ongelmia ollut. Näin pitkälle koulutettua hevosta ei niin vaan yllätetä. Jätimme vaativimmat koululiikkeet tekemättä, eli piffit ja paffit saivat jäädä. Flicka vaikutti jo nyt niin hyvältä ratsastaa, ettei sitä halunnut pilata. Jäähdyttelyn jälkeen tamma sai jäädä hetkeksi sisälle syömään ruokiaan, josta sitten tallinhoitajat veisivät hevoset ulos.

Vibaja
Toinen päivä koitti ihanan tamma Flickan kanssa, en melkein malttanut odottaa, että pääsin hoitamaan tammaa lisää. Siellähän se nökötti tarhassa, kuin zombin näköisenä, hieman tylsistyneenä siis. Pää nousi nopeasti ihmisen lähestyessä hänen tarhaansa. Muut tarhan hevoset eivät olleet moksiskaan, mutta Flickalta sai sydämellisen tervehdyksen. Tallissa hoitotoimenpiteet sujuivat jälleen mallikkaasti, eikä varusteiden laitossa laitettu hanttiin. Taluttaessani Flickan pihalle, en ollut vielä ihan varma mitä tänään tehtäisiin, mutta maastolenkki tuntui houkuttelevalta idealta. Tammakaan ei laittanut yhtään hanttiin, vaan kulki ripeässä tahdissa maastoon vievälle polulle. Metsäpolku katkeili välillä, jolloin joutui ylittämään autoteitä. Onneksi vähäliikenteiset tiet eivät olleet ongelma, vaikka auto olisikin tullut, Flickaa se ei paljoa hätkähdyttänyt. Suorilla pätkillä päästiin myös irrottelemaan sopivasti laukassa ja vauhdin kiihtyessä, melkeinpä nelistäen. Muita ratsastajia ei paljon lenkin edetessä tullut vastaan, vaan saimme yhdessä nauttia luonnosta. Olin jo varautunut mahdollisiin peuroihin, mutta ei niitäkään tullut vastaan. Onpas tämä nyt yksitoikkoinen lenkki, murahdin mielessäni. Kunnes Flicka säikähti puskasta lähtenyttä lintuparvea ja enkös minä sitten siinä sivuloikassa lentänyt sopivasti alas. Flicka katseli minua tökkien samalla turvallaan, kun minä siinä maassa hölmistyneenä ja pöllähtäneenä istuin. Nauruhan siitä tuli, vaikka oikea jalka hieman nilkuttikin, mutta ei mitään sen vakavampaa. Hammasta purren takaisin selkään vain ja käynnillä kotia kohti. Pieni jalan nyrjähdys ei minua estäisi! Itse hevonen käyttäytyi oikein mallikelpoisesti koko matkan ajan, vaikka ratsastaja saikin ansionsa mukaan karman lain toteutuessa. Tallissa tamma sai ansionsa harjauksen vielä ja takaisin tarhaan tovereiden pariin.

Vibaja
Muutaman päivän vapaa tässä menikin, että sain jalkani kuntoon kunnolla, vaikka onneksi jalasta ei löytynyt mitään ja nilkutus loppui sopivasti päivässä. Kotoa lähdettyäni oli pilvistä ja toivoin hartaasti, ettei sataisi vettä päivän aikana. Perille päästyäni oli erittäin pilvistä edelleenkin, mutta silti vettä ei näkynyt mailla halmeilla. Hevoset oli tarhoissaan loimitettu varmuuden vuoksi. Flicka näytti siltä kuin hänet täytyisi pelastaa tarhasta, no ainakin jotain hieman leidimäistä tammasta löytyi, nimittäin vesisade ei kuulunut neidon top 10 listaan. Maneesi olisi tänään varmasti erittäin miellyttävä paikka liikuttaa hevosta, kun tuosta ulkoilmasta ei tiennyt laisinkaan milloin taivas räjähtää kahtia. En viitsinyt rasittaa jalkaani yhtään enempää, joten menisimme tänään ilman satulaa. Kuitenkin kunnon pehmusteet alle, kun kerran tällä neidolla tuo selkäosuus ei ole ihan istumisen parhaasta päästä. Aloitimme alkukäynnit rauhallisesti tehden samalla istuinharjoituksia, lähinnä pysähtymisiä, kääntymisiä ja peruutuksia. Ravissa päästiin enemmän testaamaan siirtymisiä ja taivutuksia. Laukka sujui myös kuin unelma, tamman kokoamiskyky kun on yksi parhaimmista mitä on itselle tullut vastaan. Varsin pehmeä istuttava myös näin ilman satulaa. Välillä rentouduttiin hieman käynnissä pitkillä ohjilla ja siinä samalla myös rupesi kuulumaan maneesin kattoa vasten alkanut kaatosade. Tulihan se sieltä, mainitsin Flickalle. Eihän tamma siitä ollut moksiskaan, vaan työnteko jatkui. Vaativimmat koululiikkeet jäivät taas tekemättä, kun en usko, että pysyisin hevosen selässä ilman satulaa. Omiin kykyihini en luottanut kuitenkaan ihan niin paljon. Liikutuksen jälkeen talutin tamman takaisin talliin, taino, lähinnä varmaan juoksin talliin hevonen perässä, vettä nimittäin tuli senkin edestä. Loputkin hevoset oli haettu sisälle, kun oli ruvennut ukkostamaan. Ilma ei ollut suotuisa laisinkaan, mutta päivä oli muuten mennyt hyvin. Joka hetki olen nauttinut tämän tamman hoitamisesta ja hoitaisin varmasti uudestaankin.

Kouluvalmennus, Ireth
Valmennuksen aiheena olivat tänään siirtymiset kootusta ravista lisättyyn sekä laukanvaihdot. Olitte tehneet perusteelliset alkuverryttelyt jo valmiiksi, joten pääsimme heti itse asiaan. Saitte aloittaa tehtävät kootussa ravissa siten, että teitte kulmaan voltin kootussa ravissa, sen jälkeen suuntasitte lävistäjälle jossa siirsit tamman lisättyyn raviin. Flickan kokoamisaste oli erinomainen ja sillä oli äärimmäisen voimakas takapäänkäyttö, mutta lisäykseen siirtyessä unohdit antaa sille vapaampaa ohjaa, joten tammalle tuli pieni tahtirikko ennen lisäykseen siirtymistä. Tulitte tehtävän heti uudelleen ja nyt olit itsekin paremmin hereillä, joten siirtyminen oli käytännössä moitteeton, pientä pään heilautusta lukuunottamatta. Seuraavilla kerroilla tätä ongelmaa ei kuitenkaan näkynyt, joten en puuttunut siihen tällä kertaa lainkaan.

Päivän toinen tehtävä sisälsi laukanvaihdot askeleessa sekä pysähdyksen laukasta, mitkä suorititte pituushalkaisijalla. Tulitte laukassa tehtävään ja aloitit laukanvaihdot heti kun sait tamman suoraksi. Lievää ylisuoritujan vikaa ratsussasi selvästi on, sillä se tajusi heti tehtävän idean ja aloitti vaihdot oikeastaan jo ennen kuin oli tarkoitus, joten pyysin sinua tulemaankin loppuun asti ilman vaihtoja ja pysäyttämään tamman päätyyn. Seuraavalla kerrallav keskityit enemmän siihen, että sinä itse päätit milloin tehtävät suoritetaan ja nyt vaihdot alkoivat sinun aloitteestasi. Hyvin Flicka on kuulolla, siitä ei voi moittia, mutta ennakointia pitäisi välttää mahdollisimman tehokkaasti. Pysähdykset olivat todella mallikkaita joka kerta, mutta sait ihan tosissasi pyytää sitä laukkaamaan tahdikkaasti myös kaksi viimeistä askelta ennen sitä. Olette todella hyvä ratsukko ja pärjäätte takuulla hienosti kilpailuissa, kunhan maltat vaatia tammalta täsmällisyyttä.

Kouluvalmennus, Ireth
Tämän valmennuksen aikana keskityimme passageen ja piaffeen sekä siirtymisiin niiden välillä, sillä olin kuullut, että Flickalla oli viime aikoina ollut ongelmia niiden kanssa. Alkulämmittelyjen jälkeen pyysinkin sinua ensin näyttämään mikä teille tuotti päänvaivaa näissä tehtävissä, joten teitte muutaman siirtymisen ja näytitte muutaman metrin kumpaakin. Tajusin ongelman hyvin nopeasti: Flickalle tuli tahtirikko jokaisessa siirtymisessä ja se selvästi hermostui tästä, minkä seurauksena se heilutteli päätään ja viuhtoi hännällään. Lähdimme purkamaan ongelmaa niin, että saitte tulla varsin pitkän pätkän passagea ja hakea oikeanlaisen flow’n siihen. Aluksi tamma oli hieman levoton edestä, mutta jonkin ajan kuluttua se selvästi rentoutui ja pystyi käyttämään koko kroppaansa. Kun tahti oli hyvä, pyysit sitä siirtymään piaffeen, mikä onnistuikin hienosti. Ongelma onkin ilmeisesti siinä, että tamma ei pysy tehtävässä mukana, jos siirtymisiä tulee nopeasti, joten alkuvalmistelut ennen siirtymisiä korostuvat.
>br> Piaffeakin esititte jonkin aikaa, josta saitte siirtyä tavalliseen harjoitusraviin. Flicka pystyi nyt olemaan rentona, mutta sen takajalkojen liike jäi jostain syystä vajaaksi muutamien ensimmäisten askelten ajaksi. Tamman liike näytti minusta siltä, että sillä olisi jonkinlainen lihasjumi selässä, sillä kaikenlaiset siirtymiset tuntuivat yllättävän vaikeilta. Loppuvalmennuksessa keskityimmekin saamaan tamman rennoksi ja palauttamaan sen liikkeen letkeäksi ja vapaaksi, ettei se pahentaisi tilannetta. Teitte paljon isoja kaarteita ravissa ja laukassa, sillä silloin tamma käytti selkäänsä kauttaaltaan, eikä vaikuttanut himmailevan. Suosittelenkin hieromaan Flickan kauttaaltaan läpi, sillä uskon sen parantavan siirtymisiä sekä tamman asennetta työntekoa kohtaan.

Kouluvalmennus, Ireth
Tänään Flickan valmennuksessa keskityimme pieniin yksityiskohtiin jotka vaikuttavat menestykseen kouluratsastuksessa. Ennen valmennustuntia olin lukuisten puheluiden aikana saanut kattavan kuvan tamman tämänhetkisestä tasosta valmennuksissa ja kilpailuissa. Yllätyin hiukan siitä, miten vaatimaton tamma oli ulkomuodollisesti ja päätin puhua alkuverryttelyjen ajan hevosen valmistelun tärkeydestä. Etenkin lähtökohtaisesti vaatimattoman näköisen ratsun kanssa tulisi muistaa ensivaikutelman tärkeys ja kaikki pienet seikat jotka vaikuttavat siihen. GP-tasolla jokainen ratsukko on taitava ja sijoitukset ovat häviävän pienistä eroista kiinni, joten kaikella on merkitystä. Seuraavan harjoituksen tarkoitus oli tuoda henkinen valmentautuminen osaksi jokapäiväistä ratsastusta. Kolme kertaa peräkkäin tulitte radalle ja tervehditte tuomaria ja kuten osasin ennustaa suoritusten taso huononi toistojen myötä. Ensimmäinen toisto oli melko kilpamainen jossa ratsukon yhteistyö oli saumatonta, toisessa toistossa näkyi jo ratsastajan osalta hiukan puutumista ja kolmas kerta oli melkoisen hutiloitu. ”Muista asenne, ratsasta aina niin hyvin kuin voit, helpointakaan harjoitusta ei saa tehdä puolivillaisesti”, muistuttelin.

Kävimme läpi muutamia kilpaohjelman kohtia ja keskityimme niissä pieneen hiontaan. Kokonaisuudessaan ratsastus oli harmonista ja laadukasta, juuri sellaista kun sen toivoisi olevan näin keskellä kilpakautta. Flicka siirtyi hoitajan taluteltavaksi loppukäyntien ajaksi, kun me katselimme tamman viimeisten kilpailuiden arvostelulomakkeita ja pisteytyksiä. Pienen tuumailun jälkeen jaoimme ratojen osat karkeasti kolmeen. Ensimmäinen osa oli ne joissa potentiaali oli jo niin pitkälti käytössä ettei paremmat numerot olisi resurssien puitteissa mahdollisia. Toisen osion muodostivat tamman heikot puolet joita olisi tärkeä tukea jatkuvasti, jotta satunnaisesti esiintyviltä selkeästi huonoilta numeroilta välttyisi. Kiitollinen kolmas osio oli ne kohdat joissa Flicka oli parhaimmillaan, ne liikkeet joista parhaimmat numerot tulivat, sekä ne joissa oli vielä jopa kehittymisvaraa. Ylläpidä, tue, kehitä ja esittele on uusi lause jonka varassa jatkossa jokainen ratsastus- ja kilpailukerta olisi hyvä suunnitella.